torstai 10. helmikuuta 2011

Huiveja - ja täydellisen neulekuvan metsästys

Rakastan kameraani. Jos oikein intoudun, ei edes -35 asteen pakkanen häiritse (kokeiltu joululomalla...). En väitä olevani kovinkaan hyvä kuvaaja, mutta nautin siitä ja haluan kehittyä.



Neulekuvaamiseen haasteen tuo se, että haluaisin itse olla siellä kameran takana, mutta toisaalta myös kameran edessä. Esimerkiksi villatakki nyt vaan näyttää paremmalta ihmisen päällä kuin henkarissa roikkuessaan.

Joo hei, hieno pannunalunen! Eiku jaa, sehän onkin hattu!


Pienempiä juttuja, kuten sukkia, huiveja ja pipoja pystyy toki kuvaamaan itsensä päällä käsivaralta, mutta siitä hommasta on kyllä sommittelu ja asettelu kaukana. Hyvällä tuurilla siellä kahdenkymmenen kuvan joukossa on pari onnistunuttakin otosta. Lisähaastetta tuo järkkärillä kuvaaminen - ne kun tuppaa olemaan painavia ja hankalasti yhdessä kädessä pidettäviä.

Eiks oo makee rajaus! Just näin mä tän suunnittelin!

Toki kuvaajaksi voi pyytää puoliskoa tai kaveria - mutta eihän se sitten oo mun ottama kuva! Ei silloin itse pääse niin paljon vaikuttamaan lopputulokseen. Ja jos itse tahtoo kameran taa, voisi tietysti pyytää jotakuta muuta toimimaan mallina. Mutta no... toistaiseksi en ole pyytänyt miestä sonnustautumaan mun villatakkeihin tai pitsihuiveihin.

Ei kai tässä muu auta kuin kloonata itsensä.


No, jotain valmista on taas syntynyt, ja ihan itse kuvattu...

Malli: GAP-tastic cowl (Ravelry)
Ravelry-projekti: Green infinity
Lanka: Novita Polaris, 2 kerää/215 grammaa
Puikot: 8.0mm pyörö

Tämän tein lähinnä edellisessä postauksessa esittelemäni lehtikuvioisen kaulurin kaveriksi, siihen kun en saanut tehtyä mielestäni tarpeeksi isoa (=lämmintä) kaulusta. Mutta pääsee tämä taatusti yksinäänkin käyttöön, tuli sen verran kiva :)


Mitään mallitilkkuahan ei kannata tämmöistä projektia varten tehdä, eikä edes tehdessä mittailla. Hyvä tulee. No, tulihan siitä, mutta kahden kerran sijasta tämä täytyy kieputtaa kaulan ympäri kolme kertaa... Vähän aikaa mietin purkamista ja uudelleen neulomista, mutta olkoon noin. Kyllä se pääsee käyttöön joka tapauksessa. Karvaa siitä vaan irtoaa ihan tuhottomasti :<


 Malli: Multnomah
Rav-projekti: Raitaunelma
Lanka: Vironvilla, 157 grammaa
Puikot: 3.5mm pyörö

Tästä huivista tuli suosikkini samantien. Se on ihanan iso ja lämmin, ja nuo värit! Täyttä terapiaa :)


Malli on ihanan yksinkertainen, jolloin värit pääsevät oikeuksiinsa. Ja reunassa on hieman pitsiä piristyksenä. Täydellinen huivi siis :)

Nämä molemmat huivit kartuttivat grammatiliäni lankahamstereissa. (Minut löytää nelosblogista). Lankahamsterit on kyllä innostanut ainakin minua neulomaan ahkerasti, mutta toisaalta langanostokielto tuntuu jotenkin ikävältä. Eipä silti, en minä tammikuussakaan ostanut yhtään lankaa. Ei tehnyt edes mieli. Mutta nyt kun tietää että langanostaminen on kiellettyä, se tuntuu erittäin houkuttelevalta :D


Seuraavana hamsterityönä puikoilla on Decimal. Lankana Novitan Tennessee, eikä hajuakaan miksi olen sitä tuon värisenä joskus ostanut, tai mitä siitä aioin tehdä. Suurin osa langasta oli vieläpä purettua, eli olen oikeasti jotain siitä neulonut! Aivoni ilmeisen tehokkaasti blokanneet tämän epämiellyttävän muiston :D

Ei siis oo mun väri, ollenkaan. Valmistuttuaan tämä tekele pääsee värikylpyyn ja muuttuu toivottavasti kauniin oliivinvihreäksi :D

Tämmöistä tällä kertaa. Jatkamme neulomista sekä täydellisen neulekuvan metsästystä :D

2 kommenttia: